Ajoimme perjantai-iltana Poriin. Minun me on minä ja Jesse. Ajoimme reittejä, joita pitkin emme ole ennen kulkeneet: Reisjärvi, Evijärvi, Kauhava, Seinäjoki, Parkano, Kankaanpää. Reittimme kulki vehreiden maaseutujen läpi. Lapsuudenkodistani oli löytynyt viisi vuotta vanha päiväkirjani, jota luin Jesselle nauraen ääneen. Pidin jalkoja kojelaudan päällä, ja olin hetken puoliunessa. Ohitimme ihmisiä, jotka etsivät reittiä ja määränpäätä paperikartoista. Opettelin laulun sanoja.
Tänään neljältä yöllä olimme meren rannassa. Toisella puolella rantaa aallot löivät lujaa. Minun täytyi juosta niitä karkuun, etten kastuisi.
Aurinko nousi kello 04:19. On uskomatonta, miten nopeasti aurinko nousee. Maailmankaikkeutta on hieno ihastella pitäen toisen kädestä kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti